A Holiday greeting...

....the cats don't celebrate ;)

Drunken muffins eli rommiomena-muffinssit

Viime jouluna leivoin onnistuneesti englantilaisen hedelmäkakun ohjeella muffinsseja, joten tämä vuonna ajattelin kokeilla miten Romtopf-omenat taipuvat muffinsseiksi. Koska halusin reseptiin joulun tuntua, lisäsin taikinan joukkoon myös piparkakkumaustetta.

Taikinan ohje pohjautuu löyhästi Englantilaisen hedelmäkakun ohjeeseen.

200 g voita tai margariinia

2 dl sokeria

3 munaa

2 dl silputtuja rommiomenoita  
(tai vaihtoehtoisesti 2-3 dl tuoreita tai kuivattuja omenoita, joiden annetaan hetki maustua rommissa)

1/2 dl rommia (itse käytin Romtopf-ruukun lientä)

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

(piparkakkumaustetta oman maun mukaan)

Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Sekoita leivinjauhe, vaniljasokeri sekä mausteet jauhoihin. Lisää voivaahtoon omenat, rommi ja jauhoseos.

Annostele taikina muffinssivuokiin. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 10 min, kokeile kypsyyttä tikulla.

Koska rommiomenoissa on melko reilusti prosentteja, kannattaa huomioida että kaikki alkoholi ei paiston aikana haihdu. Nämä eivät ole mitään lasten ruokaa :)

Romtopf-kokeilu

Mikä on tulos, kun yhdistetään oman pihan omenat 54% Stroh-rommiin?

En tiedä (vielä), mutta aion ottaa selvää!

Syksyllä hillon keittämisen lomassa heräsi ajatus jonkin aivan uuden kokeilemisesta. Muistin lukeneeni artikkelin hedelmien säilömisestä alkoholin avulla, ja päätin kokeilla jotain Romtopfin tapaista, mutta omenoista.

Ryhdyin siis tuumasta toimeen, ja sulloin ison lasipurkin täyteen omenalohkoja. Sitten lorautin pullollisen rommia ja reilusti sokeria (fariini- ja talous-) päälle. Purkki on siitä lähtien saanut levätä pimeässä ja viileässä kellarikomerossa, pariin otteeseen olen varovaisesti käynyt sitä kääntelemässä.

Yllä olevasta kuvasta näkee, miltä purkki sisältöineen näyttää nyt. Sokeri näyttää liuenneen nätisti, ja rommi on muuttunut tumman punertavan ruskeaksi. Pohjalla näkyy pieniä hedelmälihan palasia. Ensi viikolla olisi tarkoitus avata purkki ensimmäistä kertaa 3 kuukauteen, ja katsoa mihin kaikkeen alkoholipitoiset omenat keittiössä taipuvatkaan...

Siitä enemmän ensi viikolla :)

Winter.

Happiness is...

A warm fire in the stove...

...and a thick blanket up to your ears.

Remember to keep yourself (and your pets) warm and cozy when it's cold outside!

Broken pictures / Hävinneet kuvat

Blogger seems to have misplaced some of the pictures in my old blog posts. I will try and upload them anew in the near future.

Edit: pictures restored!

*******************

Blogger on ilmeisesti hukannut osan vanhojen postauksien kuvista. Yritän saada ne ladattua uudestaan näkyville lähitulevaisuudessa.

Muoks: kuvat palautettu!

Hyvät ja huonot uutiset eli aina ei mene kuin Strömsössä...

Pikkukissojen PITI mennä tänään ekoille rokotuksille, mutta kaikki ei mennyt  "kuin Strömsössä"...

Pikkupoika oli kauhusta jäykkänä, mutta rokotettiin onnistuneesti. Pikkutyttö sen sijaan... Noh, hoitolan kissavastaavalla on sormessaan vertavuotava haava, ja tyttö on edelleen rokotuksiaan vailla. Tässä siis ne huonot uutiset...

Hyvät uutiset: tyttökissa saa edelleen mahdollisuuden kesyyntyä ja pennut palautettiinkin traumaattisen päivän jälkeen "luonnolliseen elinympäristöönsä" eli meidän vierashuoneeseen. Sain pennut siirrettyä hoitolalla boksiin ilman hanskoja tai haavereita.

Hyvät ja huonot uutiset: tyttökissa sai ruokaa eteensä ja kehräsi jopa hetken kun sitä aikani silittelin. Eli ilmeisesti tyttökissa vaan vihaa syvästi hoitolan kissavastaavaa ja/tai eläinlääkäriä...

Projekti jatkukoon, siis.

Minä vahingossa yksi kissanpentu / I accidentally...

Kissanpennut edistyvät hitaasti mutta varmasti. Poikapentu on ystävystynyt isojen kissojen kanssa, ja on oikein kiva ja käsiteltävissä. Tyttö on edelleen erittäin varautunut, mutta ei ole enää saanut aikaan kovin suuria haavoja...

Poikapentu valloitti myös Lassen sydämen, joten päätettiin että se saa jäädä meille. Meillä ei siis enää ole musta kissa-vajautta <3 Nyt pitää vaan keksiä pienelle joku nimi, ei se ikuisesti voi olla pelkkä pikkukissa.

Hilloprojekti jatkuu edelleen. Kellarikomerossa on nyt jo 25+ purkkia, ja piha on edelleen täynnä omenoita... Tänään sain muutaman tyhjän lasipurkin lisää, joten tiedän mitä teen perjantaina ja sunnuntaina. Lauantaina on löytöeläintalossa avoimet ovet klo 12-15, toivottavasti näemme siellä!

******************

The kittens are making slow progress. The boy has made friends with my big cats, the girl is still fearful but doesn't scratch as badly as she used to. Even Lasse is quite taken by the little fella, so we decided to let him stay. <3 Now I just need to think of a name...

In other news, we have A LOT of apple preserves. Got some empty glass jars today so I know what I'll be doing on friday and sunday. On saturday there's an open house event at the local animal shelter, hope to see you there!

Best frends forever

Välillä tulee kieltämättä mietittyä, että olikohan kovin viisas ratkaisu hankkia toinen koira, ja vieläpä metsästysviettinen... Mutta kun katsoo Nannaa ja Liinua yhdessä, tietää tehneensä oikean ratkaisun.

Nanna on alfa ja Liinu on omega, siispä toimivat miltei täydellisesti yhteen. Liinu ymmärtää myös Nannan varsin omalaatuista tapaa leikkiä (paljon hampaita, näykkimistä ja teatraalista ärjyntää). Alla tyylinäyte :)

Wednesday & Pugsley Addams (crazy cat lady pt II)

I'm fostering kittens again, this time two ferals, about 12 weeks old - a tortie and a black boy.

The don't like human contact very much yet, hence the "working titles"... The girl is more aggressive of the two, the boy is mostly scared out of his mind. This is going to be a challenge, but I'm up for it - the kittens have potential!

*********************************

Minulla on taas kerran kissanpentuja kotihoidossa, kaksi kesytettävää villikissapentua. Pennut ovat liki luovutusikäisiä, kirjokilpikonna ja musta poikapentu. Eivät juurikaan pidä ihmiskontaktista, siitä nuo työnimet...

Haastava urakka edessä, mutta onneksi pennuilla on potentiaalia!

Omena-kanelihillo redux

Taas on se aika vuodesta, jolloin omenat kypsyvät.

Tänä vuonna omppuhillo valmistuu tämän Dansukkerin reseptin mukaan:


*************

Omppuhillo oman maun mukaan

noin 1 litra

Ainekset

1 kg kuorittuja ja pieneksi paloiteltuja omenoita
1 dl vettä
(1/2–1 sitruunan mehu)
500 g Dansukker Hillosokeria
 

Mausteeksi jokin seuraavista:
* 2 kanelitankoa
* 1 vaniljatanko
* pari tuoretta rosmariinin oksaa
* 1–2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna

Laita omenat, vesi, (sitruunamehu) ja valitsemasi mauste kattilaan. Keitä 5–10 minuuttia omenoiden kiinteydestä riippuen. Halutessasi sileää sosetta, soseuta pehmenneet omenat sauvasekoittimella. Lisää hillosokeri, kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja anna kiehua kevyesti 5–10 minuuttia välillä sekoittaen. Poista maustetangot/-oksat. Kuori vaahto pinnalta ja purkita puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin. Säilytä viileässä.
 

Vinkki! Omenahillon voi maustaa myös monilla muilla mausteilla kuten kardemummalla, tähtianiksella tai timjamilla. Keittämisen lopuksi voit sekoittaa joukkoon lorauksen konjakkia tai calvadosia.

Itse tehty omenahillo maistuu herkulliselta mm. ohukaisten, pannukakun ja puuron kaverina sekä kakkujen täytteenä.

**********************

Itse käytin mausteena kanelia sekä vaniljasokeria (n.1 tl) . Osaan hillosta lisäsin näiden lisäksi ripauksen kuivattua inkivääriä.

Resepti todettiin oikein makoisaksi, ja tuloksena onkin yli 45 purkkia hilloa kellarikomerossa. Tätä saivatkin joululahjaksi sekä tutut että sukulaiset...

Toinen omenainen luottoreseptini löytyy tästä: Hyvää omenoista

"jäniskevennys"

Tesyn kalenteria varten järjestettiin hiljattain kuvaussessio.

Liinu-ajokoira on yksi valokuvamalleista, ja pääsi kuvia varten hoitolan juoksutarhaan leikkimään Vasco-kettukoiran kanssa - ja voi sitä riemun määrää!!

Kuvat (c) Suvi Elo, julkaistu kuvaajan luvalla.

Update 18.9.2012: Vasco on muuttanut eläinhoitolalta ihkaomaan kotiin!! Onneksi Liinun ei tarvitse asiaa jäädä suremaan, hoitolalla riittää koiria leikkikavereiksi, vaikka Vasco olikin erityisen mieluisa leikitettävä. :)

Muoks: kalenteri nyt saatavilla, alempi kuva kalenterissa mukana!  Kalenterin voit ostaa täältä!

Long days and pleasant nights / Pitkä (ei niin kuuma) kesä

Kesä on mennyt ohi kuin huomaamatta, työn merkeissä. Pitkät, valoisat yöt ja puutarhan kukkaloisto ovat mennyttä. Ilmassa tuoksuu syksy ja omenat kypsyvät puissa. Vietän kesälomaani, joten pitkästä aikaa ehtii istua alas ja kirjoittaa blogia... Sää ei ole lomaani suosinut, on ollut koleaa ja satanut vettä. Lohdutan itseäni katsomalla aikaisemmin kesällä napattuja (huonoja) kuvia.

Kesän sateet villitsivät myös jasmiinin kukkimaan komeammin kuin koskaan...

Valoisa kesäyö Paraisilla.

Loma on sujunut pitkälti vapaaehtoistyön merkeissä, hoitolalla on tullut vietettyä aikaa harva se päivä. Eilen kuvattiin tulevan kalenterin kuvitusta. Liinustakin tulee kalenterityttö!

***********

This year it seems summer has been cancelled altogether. The warm days were sparse and very far between - and those were spent at work. The heavy rainfall made our jasmine bush bloom like never before.

I'm on my summer vacation this week, and I have mostly spent it volunteering at the animal shelter. Yesterday we had a photo shoot for next year's calendar. Liinu is going to be a calendar girl, too!

Hummani hei...

Joku muukin näemmä käyttää meidän lenkkireittiä... Onneksi ei olla osuttu Liinun kanssa "nokakkain", voisi olla melko mielenkiintoinen kohtaaminen metsästyskoiran kera!

Näin maalaiskaupungissa, alle 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta!

Postcrossing

Viime päivien sateet ovat saaneet puutarhan kukoistamaan ja ruusut suorastaan villiintymään... Ruusupuskien keskellä, portin pielessä on postilaatikko.

Postilaatikon elämä on ollut viime aikoina hyvin yksitoikkoinen, seltä on löytynyt lähinnä mainospostia ja laskuja...

Innostuin kuitenkin uudestaan postcrossingista, eli postilaatikosta on alkanut löytyä tasaisin väliajoin myös mieluisia yllätyksiä.

Eräs saksalainen täti toivoi kovasti Inge Löökin "mummot"-kortteja. Työkaverin avustamana maailmalle lähti seuraavanlainen kortti:

Postcrossing on oiva tapa piristää arkea - yritin joskus hankkia kirjekavereita mutta en koskaan jaksanut kirjoittaa pitkiä ja sykähdyttäviä kirjeitä. Laiskan naisen kirjevaihtoa!

Tutustu postcrossing-projektiin tästä: http://www.postcrossing.com/

Yksi on joukosta poissa / Uusia ystäviä

Blogi on elänyt hiljaiseloa melkein vuoden. Minulta meni aika pitkälti maku sen päivittämisestä...

Tälle on myös hyvä syy - yksi on joukosta poissa.

Rakas kissani Dino jouduttiin äkisti lopettamaan pyhäinpäivän yönä - munuaiset ja maksa olivat lakanneet toimimasta. Tuskin koskaan annan itselleni anteeksi sitä, etten ollut aiemmin huomannut minkään olevan vialla.

Elämä kuitenkin jatkuu, pakostakin. Mielekäs tekeminen ja itsensä kiireisenä pitäminen auttavat, mutta ajoittain mielen valtaa edelleen suunnaton tyhjyyden tunne ja suru. Kummasti sitä tottuu siihen, että eläimet ovat "aina siinä", kunnes yhtäkkiä... yksi on joukosta poissa.

Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua sitten viime elokuun, jolloin edellisen merkinnän kirjoitin. Taloa korjaillaan ja rempataan pikkuhiljaa. Nanna-corgi on täyttänyt 2 vuotta, ja hallitsee hoviaan lempeän tyrannimaisesti, kuten ennenkin. Nanna ei kuitenkaan enää ole perheemme ainut koira - helmikuussa meille muutti eläinhoitolan kautta pelokas Liinu-ajokoira, joka on Nannan mielestä oiva hovineito! Liinun alkutaival ei ole ollut täysin ongelmaton, joten huumoria ja ymmärrystä on tarvittu - ja paljon. Nyt 4kk myöhemmin Liinu on kuitenkin kotiutunut hyvin, ja aina välillä on sen oloinen kun ei olisi koskaan asunutkaan missään muualla kuin meillä...

Jäähyväiset ovat aina vaikeita, varsinkin kun joutuu jättämään hyvästit rakkaalle ystävälle. Onneksi elämä tuo mukanaan myös uusia ystäviä, jotka tuovat mukanaan iloa ja uutta toivoa!